perjantai 22. huhtikuuta 2011

Tänään mä tahdon kyytiin, eläköön maailma

Tänään on se päivä, jona nukutaan pitkään, vaikka onkin perjantai. Tänään heräillään rauhassa ja hymyillään pitsiverhon takaa loistaville valonsäteille. Tänään menee kauan, ennen kuin jaksan vaihtaa yönsiniset nukkumiselle pyhitetyt villasukat päivällä käytettäviin versioihin. Tänään ei ole kiire mihinkään.

Tänään voi hyvällä omallatunnolla lojua sohvalla kirja kädessä tuntikausia. Tänään hiukset saavat olla juuri niin kiharat, kuin ne luonnostaan ovat. Tänään jopa Anna Abreun Hysteria kuulostaa hyvältä. Tänään on runotyttöfiilis, muttei se haittaa. Tänään hymyillään.

Tänään on pitkäperjantai, muttei silti tarvitse olla masentunut fiilis. Elämä voittaa.


rakastan, kun taivas hehkuu, hehkuu kauniina alas maailmaan
tänään tahdon tehdä tikkaat, päästä korkeemmalle pilven taa
tätä en ennen nähnyt, en huomannut kuinka
elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken vaan
elämä on kaunis heti, ei huomenna
elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas
jos tänään en astu kyytiin, se jatkaa matkaansa

Nyt soi Idols-finalistit - Elämä on kaunis



Viime viikolla muuten innostuin muokkaamaan tätä ulkoasua, saa nähdä kauanko se pysyy tälläisenä..

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Pöytiin, seiniin kirjoitin elämäntarinat mun

Välillä tulee tarve kirjoittaa. Useinkaan en tiedä mitä haluan kirjoittaa. Silloin avaan tekstinkäsittelyohjelman ja annan sanojen virrata. Tekstiä tulee, kaikenlaisia ihmeellisiä ja turhia sanoja ilmestyy näytölle. Yleensä tallennan pätkät jonnekin muiden ulottumattomiin. Sitten pitkienkin aikojen päästä saatan avata tiedostot ja lukea. Toisinaan löytyy kauniita sanamuotoja, itkettäviä lauseita, erilaisia iloja ja suruja.

Sanoja, joilla ei ole muille merkitystä. Itselle ne merkitsevät elämää.

Tänään kirjoitin pitkät pätkät kengistä. Vagabondin kengät on ihania. Annoin niille syksyllä pikkusormen ostaessani Grace-nilkkurit, nyt tuntuu, että ne vievät pian koko käden. Tahtoo lisää!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Mikä ohjaaja minä muka..

Pitkään aikaan en oo saanu mitään kirjotettua, mutta en anna sen häiritä. Ei oo ollut inspiraatiota, eikä itsensä pakottamisessa oo mitään järkeä. Jotenka toivottavasti ette häiriinny tästä huumaavasta postaustahdista!

Olin vaihteeksi kuumeessa loppuviikolla, en edes muista monesko kerta tänä vuonna. Se ei kuitenkaan ollut esteenä Reddie Kids -koulutukselle, jossa vietin lauantain ja sunnuntain. Nyt on siis pätevyys pitää Punaisen Ristin kerhoa 7-12-vuotiaille, jee! No, onhan sitä kerhoa ennenkin pidetty kavereiden kanssa, mutta sillon olin vain apuohjaajana.

Koulutuksessa oli ihan superloistavaa porukkaa, oikeesti oli tosi hauskaa! Otetaanko uusiks samalla porukalla..?! Kuvia ei valitettavasti oo, kun itselläni ei kameraa ollut mukana.. Höh.

Hmm.. Mitähän mun piti tänne oikeesti kirjottaa? Oli joku aihe mielessä, mutta se näemmä unohtui. Tyytykää siis tuohon!