torstai 29. syyskuuta 2011

Se on ohi!

Koeviikko on ohi! Viimeinen koe, eli psykologia, loppu tossa about viisi minuuttia sitten, ja joku ryntäs heti tänne koulun laniluolaan dataamaan... Voi että, miten mä oonkaan onnellinen, että se psykan koe oli aika helppo. Mä nimittäin luin hirveästi... Mutta NYT SE ON OHI ja seuraava vasta joskus kuuden viikon päästä! ♥


www.tarkeatmerkinnat.fi

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Makaava kissa

"Mummo käski sanoa, että makaavan kissankin suuhun saattaa joskus juosta hiiri", ilmoitti pikkuveli ja ojensi selkänsä takaa suklaalevyn.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Tired of being tired

Miten voi olla näin väsynyt? Kiltti lääkärisetä, anna mulle rautatabletteja.
we♥it

lauantai 17. syyskuuta 2011

And the point was..?

En tiedä, mikä tämän blogin idea on. Miksi tätä kirjoitan? Miksi juuri näistä aiheista? Kertokaa ihmeessä, mikäli luulette tietävänne.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Dataussateenkaari

Seitsemän tuntia ATK:ta viikossa on liikaa. Siinä mielessä onneksi pian vaihtuu jakso. Muussa mielessä se ei ole onni, pelottaa jo valmiiksi koeviikko. Ihan vaan motivaationpuutteen takia. Ei tuu mitään..

Pari viikkoa sitten meidän pihasta näkyi kiva sateenkaari. Silloin tarkeni juosta paljain jaloin ja hame päällä sateeseen ottamaan kuvia. Enää ei tarkenisi. Syksy tulee.


sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Sellainen lauantai

Eilen olin melkein reipas, tein monenlaista. Tosin en koulujuttuja, vaikka se oli päivän tarkoitus.. Hupsiskupsis. 


Aamulla pikkuveli katseli, kun neuloin villasukkaa. Toi sitten siihen lehmäkäsinuken ja sanoi, että sille olisi kiva saada maaotteluun Suomi-pipo. Katsoin kelloa, vajaa puolitoista tuntia aikaa. Kait sitä siinä ajassa jonkunlaisen pipon vääntää. Neuloin tasona sinisen suorakaiteen ja siihen valkoisella lipun. Äidille annoin tehtäväksi bussissa ommella sen reunat kiinni ja niin sekä pikkuveli että lehmä lähtivät iloisina kohti Helsinkiä. 


Iskä väitti nähneensä lehmän telkkarista, itse en bongannut vaikka yritinkin tarkkaan katsoa. Tosin voi olla, että samaan aikaan käsittelyssä ollut villasukantekele vei huomiosta niin suuren osan, etten kaikkea ehtinyt noteerata.. Ei tuo pipo mikään mestariteos ole (ja lehmäkin on melko kärsinyt, se on ainakin kymmenen vuotta vanha), mutta tekemiseen menneeseen aikaan nähden olen siitä melko ylpeä.


Ylpeä olen myös siitä, että tein ihan itse ruokaa, vaikka jääkaapissakin olisi jotain syötävää ollut. Paistinperunat saivat seurakseen niin ikään paistettua kesäkurpitsaa. Kurpitsareseptin kehitin ihan ite! Hyvää tuli. Heitin pannulle öljyyn paistumaan kesäkurpitsaviipaleita ja maustoin ne suolalla, mustapippurilla, sweet chili -kastikkeella ja hunajalla. Nams, tuli hyvää! Hunaja sopii kaikkeen...

Tuo on muuten todellista lähiruokaa, kurkku, tomaatti ja kurpitsa äidin kotipihassa kasvattamaa, perunat mummon maalta kilometrin päästä. Taas yksi hyvä puoli metsän keskellä asumisessa. Täällä mahtuu kasvattamaan vaikka ja mitä!


Lopuksi vielä kuva lauantain parhaasta yrityksestä. Biologian lukemiseen yritin kovasti motivoida itseäni, väsäsin jopa hienon herkkukulhon itselleni. Irtokarkkeja, suklaata (sitä parasta, Pirkka luomu reilun kaupan tumma suklaa ♥), pähkinöitä, rusinoita, vanhan ajan salmiakkia ja puolukoita. Sen lukemisen kohtalosta ei sen enempää, mutta kulhon kyllä onnistuin käymään läpi hyvinkin tarkkaan..

maanantai 5. syyskuuta 2011

Kurkkukipua, yliviivauskyniä, valon ja varjon leikkiä pöydällä. Kotitehtäviä, aivan liian makeaa teetä, englannin epäsäännöllisistä verbeistä se kaikkein tärkein. 


shear, sheared, shorn/sheared: keritä (lampaita)

lauantai 3. syyskuuta 2011

Srst on ihq

Reilu pari viikkoa sitten poikkesin Vammalan Sastamalan torilla, jossa oli perjantai-illan iloksi soittelemassa Saraste. Laskeskelin tuossa äsken, että kyseessä oli yhdestoista kerta tuon bändin keikalla, eli ehdottomasti livenähdyin tapaus omalla kohdalla. Saraste toimii livenä aika tasaisen vahvasti, kertaakaan en ole tainnut pettyä. Niin, ja jätkät on ehdottomasti ihania! Marraskuussa nähdään taas pari kertaa, jejee!

Keikkalavana toimi tällä kertaa rekka. Tilastoja tässä äsken laskiessani totesin, että Saraste on tullut nähtyä viidesti Sastamalan kaupungin alueella, ja tämä oli niistä neljäs kerta rekan lavalta. Kaukokiito, we love you!

Sarasteelta puuttui tällä kertaa remmistä oma basisti, elikkäs bändin kolmesta Luomarannasta se vanhin. Tilalle oli saatu kosketinsoittaja-Koskenniemen pikkuveli, Park 7:n basisti Pietari. Onneksi veljet on keksitty, eihän tuostakaan bändistä muuten mitään tulisi...

Päätin, että tällä kertaa pitää katsella keikka vähän kauempaa, koska aiemmista kymmenestä kerrasta kaiketi seitsemän on tullut tsekattua ensimmäisestä rivistä, loputkin aikalailla samoilta nurkilta. Kuulostihan se erilaiselta, ainakin synat kuului paljon kovempana. Kun kerrottiin, että viimeinen biisi on tulossa, syöksyin eturiviin. Ja mitäs sieltä saatiinkaan... TOPI, se paras! Fiilis nousi aika reilusti ylöspäin siinä kohtaa. Ei sille mitään voi, eturivifanitytöksi minut on tarkoitettu.

Settilista näytti tältä:
Voittajan puolella
Kolme yötä hautausmaalla
Tuskasta
Uni 
Rosvo
Taivas antaa parempaa
Kesän varjot
Topi
-----
Hento ilmalento 


Tällä hetkellä seikkailen Tampereella. Viikonlopun ohjelmassa on Ristirock, eli lähinnä Tera, kls. ja HB, sekä hotelliyö ja sekalaista hengailua kielikurssikavereiden kanssa. Tulee parasta! ♥

perjantai 2. syyskuuta 2011

Picture a world for me

Tilasin vajaa viikko sitten Ifolorilta vähän valokuvia, jotka tänään ilmestyi postilaatikkoon. 369 kappaletta kuvia. Niiden järjestelyssä on taas vähäksi aikaa tekemistä..


torstai 1. syyskuuta 2011

Syyskuu

Syyskuu. Nyt tosiaan on jo syyskuu. Ja toisaalta vasta. Kesä oli jotenkin hirveän pitkä, siihen ehti mahtua monenlaista. Taas mun pitäis olla vähän aikuisempi, fiksumpi, ehkä jopa parempi?

Syyskuu. Syksy. Välillä tuntee olevansa keskellä syysmyrskyä. Eikä saa olla heikko puu, ei saa kaatua, vaikka tuuli painaa ja yrittää saada taipumaan.

Syyskuu. Ulkona on kaunista.